Henkilöt

Suomen valokuvauksen ja elokuvan uranuurtaja – kuhmolaissyntyinen Karl Emil Ståhlberg

K. E. Ståhlberg ei tyytynyt pelkästään muotokuvaajan rooliin vaan hankki mannermaalta liikkeeseensä tuon ajan hienoimmat taustafondit, valokuvauskojeet ja filmit. Lisäksi hän organisoi myös alan koulutustoiminnan palkkaamalla kouluttajiksi valokuvausalan parhaimmat ammattilaiset, julkaisemalla maamme ensimmäisen valokuvausoppaan ja perustamalla ensimmäisen valokuvausalan lehden. Cameran-lehti ilmestyi vuosina 1891–1893. Lisäksi hän järjesti valokuvauskilpailuja ja markkinoi maisemavalokuvauksen parhaita tuotoksia suurelle yleisölle. Ståhlbergin liiketoiminta oli hyvin nykyaikaista ja ajan olot huomioiden harvinaisen innovatiivista. Ulkomaille tekemiensä liikematkojen aikana hän haisteli alan kansainvälisiä virtauksia ja toi ideoitaan nopeasti Suomeen.

Sokrates – filosofian isä ja hänen perintönsä

Sokratesta, noin vuodesta 470 vuoteen 399 eaa. elänyttä filosofia, voidaan pitää länsimaisen kriittisen ajattelun perustajana ja ensimmäisenä kasvatusta syvällisesti pohtineena ajattelijana. Hänen persoonansa on kiehtonut kautta historian. Sokratesta voi monessa mielessä, erityisesti ideaali-ihmisen esikuvana verrata Jeesukseen, vaikkakaan Sokrateesta ei tullutkaan uskonnollista merkkimiestä. Hän opetti kansanomaisesti Jeesuksen tavoin turuilla ja toreilla eikä jättänyt jälkeensä kirjallista perintöä. Jälkipolvi tuntee hänet, kuten Jeesuksenkin, vain oppilaiden kirjallisten muistiinpanojen ansiosta.

Eino Leino ja Oulujärvi

Eino Leino ja Oulujärvi

Eino Leino syntyi 6. heinäkuuta 1878 Paltaniemen Hövelössä suuren sisarusparven kuopuksena. Isä, nuorempi toimitusmaanmittari Antti Lönnbohm oli tuolloin Olhavassa työmatkalla Kemin ja Tornion kautta Muonioon. Äiti Emilia Lönnbohm oli lukuisten aikaisempien raskauksien rasittama ja sairaalloinen. Synnytys sujui kuitenkin ongelmitta. Uusi tulokas oli vankan oloi­nen ja hyvinvoiva ja muistutti ulkonäöltään Viktor-veljeä; joidenkin mielestä hän oli enem­män Paulin näköinen. Virosta Hövelöön noihin aikoihin palannut nuori ylioppilas Oskar Lönnbohm ja muut sisarukset olivat tyytyväisiä uuteen tulokkaaseen. Oskar lähetti isälleen onnittelukirjeen ja totesi, että Hövelössä oli nyt seitsemän veljestä, jotka ”riittävät vielä kerran romaanin aineeksi, jos elää saavat”. Kaukokatseisesti hän esitti tulokkaalle Leino-nimeä (den vemodige).

Eino Leinon Nocturne-runon taustoja – Suomalaisen suviyön tuntojen tulkki

Eino Leinon Nocturne-runon taustoja – Suomalaisen suviyön tuntojen tulkki

Eino Leinon Nocturne-runo lienee suomalaisen runoaarteiston todellinen kruununjalokivi, joka on säilyttänyt vuosikymmeniä salaperäisen tenhonsa. Nocturne on useissa äänestyksissä valittu suomalaisten suosikkirunoksi, jota jopa keski-ikäiset, yleensä runoutta vieroksuvat raavaat miehetkin arvostavat. Se on kuulunut myös monen merkkimiehen, mm. presidentti Urho Kekkosen suosikkirunoihin. Tänään Nocturne lienee suositumpi kuin koskaan.

Elias Lönnrot (1802–1884)

Elias Lönnrot (1802–1884)

Eipä arvannut 31-vuotias lääketieteen tohtori Elias Lönnrot matkatessaan tammikuussa 1833 Oulujärven jäätietä pakkashuuruiseen noin 400 asukkaan Kajaaniin, että tuosta matalien majojen, savisten kujien ja maata möyrivien raatimiesten kaupunkipahasesta tulisi hänen asuinpaikkansa vuoteen 1854 asti. Tuskin tuolloin oli alakuloisempaa asuinpaikkaa koko

Runoruhtinas Eino Leino (1878–1926)

Paltaniemen Hövelössä 6. heinäkuuta 1878 syntynyt Eino Armas Leopold Lönnbohm tuli myöhemmin tunnetuksi runoilija Eino Leinona. Häntä voidaan aiheellisesti pitää yhtenä Suomen merkittävimmistä lyyrikoista. Synnyinseutu Pal­taniemi merkitsi maisemineen hänelle hyvin paljon. Paltaniemellä asuessaan hän kolusi aluksi Hövelön lähitienoita, mm. Hövelönlahden pohjukassa olevaa Löttäpirttiä, jossa ylämaiden tervansoutajat yöpyivät tai kuluttivat myrskysäillä aikaansa tarinoita kertoen. Hövelön laiturista, josta hän käytti nimeä Sininen silta, muodostui nuoren Einon mielipaikka.