Kajaanin seminaarin perustamispäätös tehtiin maaliskuussa 1900 ja varsinainen kansakoulunopettajien koulutus aloitettiin 20. elokuuta 1900. Ensimmäisenä vuonna opiskelijoita oli yhteensä 36. Seminaarin ensimmäinen johtaja oli Volter Rihtniemi, joka luotsasi vankalla kädellä laitosta vuoteen 1926 saakka, jolloin uudeksi johtajaksi valittiin tohtori Martti Hela.
Kajaanin seminaarin rakennukset rakennettiin vuosina 1901–1904 Kajaanin pappilan omistamalle ns. Puustin pellolle. Seminaarirakennukset, jotka edustavat ns. nikkariarkkitehtuuria, suunnitteli tunnettu arkkitehti Jac. Ahrenberg. Hän oli 1900-luvun alkupuolen johtavia julkisten rakennusten, erityisesti koulujen suunnittelijoita.
Ahrenberg sijoitti rakennukset kampusalueelle siten, että suurehko päärakennus tuli pohjois-eteläsuuntaisesti rakennustontin länsipäähän. Alueen pohjoispuolelle, jokirantaa vasten hän sijoitti seminaarinjohtajan asunnon (nykyisen hallintorakennuksen) ja sitä vastapäätä itä-länsisuuntaisesti seminaarin kaksikerroksisen harjoituskoulun (nykyisen kirjaston). Sen itäpäähän sijoitettiin puolestaan käsityöverstas, jollaisena se edelleen toimii. Lisäksi tontille sijoitettiin vielä puutarhurin asunto ja kasvihuone.
Ensimmäisenä laajasta rakennuskompleksista valmistui harjoituskoulu syksyllä 1903. Sen yläkerrokseen sijoitettiin seminaarin toiminnat ja alakerrassa aloitettiin kansakoululaisten opetus. Pian sen jälkeen valmistuivat seminaarinjohtajan asunto ja käsityöverstas. Seminaarin päärakennus valmistui vuonna 1904 ja samana syksynä se otettiin opetuskäyttöön. Seminaarirakennusten rakennuskustannuksiksi tuli lopulta 442 807 markkaa, mitä yleisten rakennusten ylihallitus piti varsin suurena summana. Uudet toimitilat vihittiin käyttöönsä 12.10.1905 eli Uno Cygnaeuksen syntymäpäivänä.
Kajaanin seminaarin kampuksen rakennukset muodostivat vuosikymmeniä Kainuun suurimman rakennuskompleksin. Koko aluetta pidettiin Kajaanin kaupungin komistuksena ja kihlakuntalaisetkin kävivät sitä Kajaanin-matkojensa yhteydessä ihailemassa.
Helmikuun 16. päivänä 1929 päärakennuksessa syttyi tulipalo. Ilmeisesti savuhormissa olleen halkeaman vuoksi tuli pääsi leviämään talon rakenteisiin. Tuli tuhosi muutamassa tunnissa koko rakennuksen ja sen kaluston, sillä kovan pakkasen vuoksi sammutustyöt olivat hyvin vaikeita. Osa kirjaston kirjoista ja joitain soittimia saatiin pelastettua, mutta hyvin paljon tuhoutui arvokasta opetusvälineistöä, arvokkaat urut, maalauksia ja kirjoja.
Iskusta toivuttiin kuitenkin pian ja uutta päärakennusta ryhdyttiin nopeasti rakentamaan. Päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Hjalmar Åberg. Päärakennuksen rakennustyöt saatiin päätökseen keväällä 1930. Sota-aikana seminaarin lopetti toimintansa ja kampuksen rakennuksiin sijoitettiin sotasairaala 31. Venäläiset pommittivat seminaaria 7. helmikuuta 1940. Ilmaiskussa tuhoutui silloinen kansakoulu ja seminaarin johtajan asunto, jotka korjattiin välirauhan aikana yksikerroksisiksi.
Sodan jälkeen kampusalueen eteläpuolelle rakennettiin 1950-luvun alussa opiskelija-asuntola Intteri, jonka yhteyteen sijoitettiin myös oppilasruokala. Se tunnetaan nykyisin Pedaköökkinä. Suurten ikäluokkien vuoksi Kajaanin seminaarin harjoituskoulu kävi myös ahtaaksi, joten alueelle ryhdyttiin 1956 rakentamaan uutta harjoituskoulua. Se otettiin käyttöön syksyllä 1957. Kampusalueen uusin rakennus on vuonna 1994 käyttöönsä vihitty Intelli, jossa on av-tilat, opettajien työhuoneita ja monipuolinen tv-studio laitteineen.
Kampusalue on Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkautuksesta huolimatta edelleen museoviraston suojelukohde. Se on koko Kainuun näyttävimpiä arkkitehtonisia kokonaisuuksia puhdaspiirteisine rakennuksineen ja puistokäytävineen. Aluetta ovat monet kehuneet yhdeksi Suomen komeimmaksi yliopistolliseksi kampusalueeksi. Kirjailija Lauri Leskinen on kutsunut huurteisen koivukujan päässä sijaitsevaa päärakennusta Tiedon temppeliksi.
Kajaanin opettajankoulutusyksikön tähdenvälejä
1900 Kajaanin seminaari aloittaa toimintansa.
1901 Ryhdytään rakentamaan Kajaanin seminaarin rakennuksia Puustin pellolle.
1904 Kampuksen rakennukset saadaan valmiiksi.
1929 Kajaanin seminaarin päärakennus tuhoutuu tulipalossa.
1930 Uusi päärakennus valmistuu.
1940 Kajaanin seminaarin harjoituskoulu tuhoutuu talvisodan pommituksissa.
1951 Valmistuu Kajaanin seminaarin uusi asuntola- ja ruokalarakennus.
1956 Uutta harjoituskoulua ryhdytään rakentamaan.
1957 Uusi harjoituskoulu valmistuu.
1969 Aloitetaan ylioppilaspohjainen 3-vuotinen koulutus.
1974 Kajaanin opettajanvalmistuslaitoksesta tulee Oulun yliopiston filiaali.
1974 Aloitetaan lastentarhanopettajien 2-vuotinen va. koulutus, 3-vuotinen 1984 lukien.
1979 Aloitetaan maisteritasoinen luokanopettajakoulutus.
1981 Kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö perustetaan.
1991 Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus alkaa.
1994 Intelli valmistuu.
2000 Laitoksen nimi vaihtuu muotoon Kajaanin opettajankoulutusyksikkö.
2004 Kajaanin yliopistokeskus muodostetaan.
2010 Oulun yliopisto päättää lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutusyksikön.
2013 Laitoksen toiminta lopetetaan ja opetus siirretään lopullisesti Ouluun.
Reijo Heikkinen