Kuvatauluja käytettiin maamme kouluissa opetuksen visualisoimisessa 1900-luvun alusta 1970-luvulle. Kuvatauluja käytettiin Keski-Euroopassa yleisesti opetuksen apuvälineinä jo 1800-luvun puolivälissä, kun kansakoulumme isä Uno Cygnaeus tutustui Saksan ja Sveitsin koululaitoksiin. Palattuaan Suomeen hän korosti kuvataulujen merkitystä opetuksen havainnollistamisessa ja niinpä niitä ryhdyttiin sitten valmistamaan laajenevan kansakoulun tarpeisiin. Aluksi opetustaulut olivat pienehköjä, lähinnä historian opetuksessa käytettäviä mustavalkoisia opetuskuvia, mutta vähitellen niitä ryhdyttiin valmistamaan myös muihin oppiaineisiin. Osa kuvatauluista tilattiin Saksasta, koska siellä osattiin väripainatuksen menetelmät.

Maamme seminaarit olivat avainasemassa opetustaulujen yleistymisessä. Tulevien opettajien koulutuksessa kiinnitettiin seikkaperäisesti huomiota opetustaulujen käyttöön, pedagogisointiin ja jopa säilytykseen. Kajaanin seminaari oli opetustaulujen käyttämisessä ja niiden käytön pedagogisoinnissa aivan eturivissä.  Tämä johtui ennen muuta laitoksen ensimmäisestä johtajasta Volter Rihtniemestä, joka oli saanut historiantutkijan koulutuksen ja korosti visualisoinnin ja havainnollistamisen tärkeyttä historianopetuksessa. Niinpä sekä seminaarin että harjoituskoulun kokoelmiin hankittiin heti laitoksen perustamisesta lähtien runsaasti kuvatauluja historian, maantieteen, terveyskasvatuksen ja luonnontiedon opetuksen tarpeisiin. Monet kuvatauluista olivat Saksasta ja ne oli painettu jo 1800-luvun puolella. Kuvataulujen kulta-aikaa opetuksen apuvälineinä oli sotia edeltävä aika, mutta kyllä niitä käytettiin yleisesti vielä 1960-luvulla.

Sen jälkeen niiden käyttö on vähentynyt rainojen, diojen ja nykyisin videoiden sekä tietokoneiden ja videotykkien vuoksi. Tämä on sääli, sillä kuvatauluja voitaisiin edelleen käyttää koulujen opetusvälineinä, jos niitä on säilynyt. Nykyisin käytössä olevat kuvataulut ovat tosin jo melko pahoin rispaantuneita, joten moni opettaja on luopunut niistä. Polttaa niitä ei kuitenkaan kannata, sillä kuva-aiheita voidaan hyödyntää monin tavoin.

Kuvataulujen käyttöön liittyi monia pedagogisia etuja. Yleensä kuvataulut abstrahoivat todellisuutta eli yhteen kuvataulun kuvaan sisällytettiin runsaasti informaatiota. Kuvataulut sopivat erittäin hyvin alaluokkien opetuksen havainnollistamiseen, sillä taulujen kuvat ovat olleet yleensä hyvin havainnollisia ja oppilasläheisiä. Kuvataulut jättivät usein myös pysyvän muistijäljen, sillä opettajat laittoivat ne pitkiksi ajoiksi oppilaiden nähtäville luokan seinille. Kuvatauluihin liittyviä muistijälkiä on jonkin verran tutkittu ja on havaittu, että monet jo eläkeikää lähestyvät muistavat erittäin hyvin niiden kuva-aiheita.

Kuvataulut olivat myös helppoja käyttää, sillä niissä oli nähtävillä keskeiset piirteet opettavista aiheista. Historianopetuksessa niillä oli erityisen suuri käyttöarvo, koska niillä voitiin havainnollistaa ja visualisoida mikä tahansa menneisyyden merkittävä tapahtuma, josta ei ole säilynyt muuta kuin muistitiedon sirpaleita. Kuvataulujen avulla opettaja saattoi opettaa oppilaille myös kuva-analyysia, jossa pyrittiin noukkimaan nähdystä kullekin aikakaudelle oleellisia piirteitä.

Toki kuvatauluihin liittyi myös ongelmia. Ne edustivat yleensä yhden ihmisen eli taiteilijan yksipuolista näkemystä ja tuo näkemys saattoi olla virheellinen. Lisäksi ne heijastelivat valmistusajankohdan ajattelua ja aatemaailmaa. Niinpä historian kuvatauluissa korostuivat usein sodat ja sotapäälliköt, kun taas tavallisen kansan elämä jäi niissä aika vähälle huomiolle. Lisäksi ne rispaantuivat ja haalistuivat aikojen saatossa, joten niitä ei voinut enää käyttää opetuksen apuvälineinä.

Kuvatauluja oli aikoinaan Kajaanin opettajankoulutusyksikön ja normaalikoulun kokoelmissa runsaasti, mutta niiden käyttö oli 1980-luvulta lähtien melko vähäistä.

Nykyisin kuvataulut ovat hyvin arvostettuja keräilijöiden keskuudessa ja hyvin säilyneistä kuvatauluista voidaan maksaa jo maltaita. Opettajat voivat hyödyntää kuvatauluja myös siten, että kuvataulujen kuva-aiheet kuvataan ja näitä kuvia voidaan käyttää sitten opetuksen visualisoimisessa. Itse kukin opetushenkilöstöön kuuluva voisi joskus vilkaista, millaisia kuvatauluaarteita omaan opetukseen liittyykään laitoksemme kokoelmissa.

Reijo Heikkinen

Kuvataulujen kuvat entisen Kajaanin opettajankoulutusyksikön kokoelmista