Paltaniemen maisemapiirteistä

Kajaanin luoteiskulmalla sijaitseva Paltaniemi on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti hyvin mielenkiintoinen ja monimuotoinen kulttuurimiljöö. Paltaniemestä puhuttaessa mieleen nousevat ensimmäisenä keväiset toukotyöt muhevilla pelloilla, kun maamiehet kyntävät laajoja peltojaan sankka lokkiparvi perässään.

Paltaniemen maisemapiirteisiin kuuluu toki muutakin. Siihen kuuluvat talvisin Kuvakirkon kupeella seisovat huurteiset koivut ja Museotien männikkö, jonka jykevärunkoiset hongat Paltaseläntaakse vaipuva iltaaurinko uutterasti purppuroi. Seudun omaleimaisuuden voi löytää myös kevättalvisin Kirkkoniemestä, jonka törmien juurella jäätelit kirahtelevat tai Rovastinkiven kupeelta, jonka sulapaikkaan ensimmäisenä kerääntyvät kevään airueet, arat ja ylväät joutsenet ja keskenään rähisevät lokit.

Aidon Paltaniemeen liittyvän maisemapiirteen voi löytää kesäaamuisin myös Paltasalmesta, jonka kapeikossa kaupunkilaisten moottoriveneet puksuttelevat kiireettömästi kohti Paltaselän utuisia saaria. Kainuussa ei taas liene montakaan sellaista paikkaa, missä ihminen kokisi itsensä niin pieneksi kuin maaliskuisella Paltaselän ylittävällä jäätiellä, keskellä huikaisevia jääkenttiä.

Paltaniemen maisemakuvaan kuuluu myös vuorokone, joka säännöllisen elämänsykkeen tunnuksena suhisee aamuin illoin halki Kuvakirkon maiseman Paltaniemen lentokentälle.

Seutu voi tarjota ajoittain myös välähdyksenomaisia, suorastaan aavemaisia näkymiä, kun Paltaniemen lentokentän lentomajakan valokiila poraa reikiä hämyiseen syyskesän yöhön. Valokiilan välkähdykset näkyvät etäälle Melalahteen ja ajoittain aina Kiehimään saakka.

Öisiin maisemakuviin voivat kuulua kuuluvat myös syksyiset yölliset retket Kirkkoniemen koivunlehtiä kahisevilla poluilla. Silloin voi aistia pimeydestä tuijottavat entisaikain kainuulaisten mykät katseet. Näiden synkkien muistikuvien vastakohtana ovat taas heleän kesäiset tai hautovan autereiset hellepäivät Paltaniemen avarilla rantahietikoilla.

Paltaniemen maisemakuva on kaiken kaikkiaan hyvin monimuotoinen. Ei ihme, että runoilija Eino Leino on ylistänyt sitä teoksissaan ja runoissaan. Kotiseutunsa maiseman hän ikuistanut vaikuttavasti mm. Nocturne-runon kuolemattomiin säkeisiin ja Elämäni kuvakirja -muistelmateoksen tuokiokuviin ja yötunnelmiin.

Vaikuttavien maisemakuvien lisäksi Paltaniemi tarjoaa kävijälle myös paljon muuta. Seudun värikäs ja mielenkiintoinen historia on aivan oma lukunsa. Tuskin monenkaan Suomen paikkakunnan menneisyyteen liittyy yhtä mielenkiintoista ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää henkilökavalkadia kuin Paltaniemen muinaisuuteen Elias Lönnrotista Eino Leinoon ja Aarne Orjatsaloon, muista nimistä puhumattakaan. Rikas ja värikäs menneisyys huokuu täällä jokaisesta vanhasta rakennuksesta, Kuvakirkosta ympäristöineen ja vanhasta hautausmaasta rapistuvine hautakivineen, mutta myös kylänraitilla päristävistä mopomiehistä ja postilaatikolle käpsehtivistä vanhuksista.

Paltaniemen monet kulttuurikohteet samoin kuin vanhat rakennukset voivat kertoa monia tarinoita entisistä ajoista, jolloin puute ja nälkä ahdistivat seutukunnan asukkaita. Seudulla onkin syntynyt harvinaisen monipuolinen tarinaperinne, joka eli elävänä vielä ennen toista maailmansotaa. Paltaniemen vanhoista tarinoista huokuu väkevästi menneiden sukupolvien elämä nälkävuosineen ja puutteen aikoineen. Syynä seudun kertomaperinteen monipuolisuuteen lienee ollut siinä, että Paltaniemi on ollut seudun kirkollinen keskus hautausmaineen ja pappiloineen.

Kirkkoniemen ikivanha hautausmaa, josta paltteiden vyöryessä järveen on aikojen kuluessa paljastanut entisaikojen ihmisten maallisia jäännöksiä, on myös inspiroinut seudun asukkaita kummitusjuttujen ja myyttisten tarinoiden kerrontaan. Kun tarustoa oli sitten riittävästi, se alkoi elää itsenäistä elämää ja siirtyi suusanallisena perintönä sukupolvelta toiselle. Ei siis ihme, että Paltaniemi on vaikuttanut niin sykähdyttävästi moneen siellä eläneeseen ihmiseen ja myös siellä vierailleeseen.

Paltaniemen luonto

Paltaniemen maisemat ovat tunnettuja kauneudestaan ja sen luonto rehevästä kasvillisuudes-taan. Kirkkoniemessä kasvaa komeaa, iäkästä männikköä, jonka puut ovat vankkoja ja kaunis-muotoisia. Seudun aluskasvillisuus on puolestaan lehtomaisen rehevää. Kirkkoniemen metsät ovat kurjenpolvi-käenkaali-orvavanmarja- ja kurjenpolvi-käenkaali-mustikka-tyyppiä. Niitä voidaan pitää myös melko erikoislaatuisina, sillä kangaskorte on alueella aluskasvillisuuden hallitseva kasvi.

Paltaniemen kyläseudun puusto on nimittäin kookasta ja harvinaisen iäkästä, mutta siitä huolimatta männyt ovat kauniita, leveälatvaisia ja vankkaoksaisia. Ne reunustavat näyttävästi kylän halki kulkevaa Museotietä, mutta eivät kokonaan estä kaunista näkymää Paltaselälle.

Paltaniemen koulun länsipuolella kasvaa joukko jyhkeitä ja harvinaisen elinvoimaisia petäjiä, joiden edessä on pakko pysähtyä. Tutkijat ovat laskeneet niiden iäksi yli 300 vuotta. Vanhimmat ovat aloittaneet kasvunsa 1690-luvun suurten nälkävuosien aikana. Ehkä tuolloin Euroopassa vallinneen kylmän ilmanalan aikana kasvunsa aloittaneet männyntaimenet karaistuivat keskimääräistä vahvemmiksi ja sen vuoksi ne ovat säilyneet elinvoimaisina nykypäiviin asti. Myös Kirkkoniemessä on jykevää männikköä, joka on kestänyt tuulet ja tuiskut yli 200 vuoden ajan.

Kirkonkylän tienoilta on inventoitu kaikkiaan 112 putkilokasvia sekä runsaasti muuta kasvillisuutta. Seudun metsissä voi tavata tuomea, punaherukkaa ja metsäruusua. Aluskasvillisuuden vanhimmista osista löytyy yövilkkaa ja Oulujärven rantamilta mm. myrkkykeisoa. Metsien puolikulttuurilajeista on syytä mainita mm. koiranputki, kumina, päivänkakkara, silmäruoho, pukinjuuri, vadelma, rohtotädyke ja hiidenvirna.

Ihmisen vaikutus seudun luonnonmaisemaan on voimakkainta aivan ydinkylän kupeessa. Alueen metsissä, varsinkin rantatörmän harjalla on runsaasti erilaisia polkuja, joita myöten voi helposti kulkea. Tutkijoiden mukaan Paltaniemen seutu on maisemallisesti erittäin arvokasta iäkkään, mutta hyvin säilyneen puustonsa ja monipuolisen, rehevän aluskasvillisuutensa vuoksi. Kirkonkylän seutu kuuluu Paltaniemen kulttuuri- ja puolikulttuurimaisemaan.

Paltaniemen kulttuurimaisema valittiin huhtikuussa 1993 ympäristöministeriön yhdeksi keskeiseksi maaseudun kulttuurimaisemakohteeksi Kainuussa ja koko Pohjois-Suomessa. Valinnan perusteluissa todettiin, että Paltaniemellä alkuperäinen, rehevä ja moni-ilmeinen luonto ja ihminen asuinrakennuksineen ja viljelyksineen muodostavat harmonisen kokonaisuuden.

Reijo Heikkinen

Lähteet

Heikkinen Reijo, Paltaniemi – Kainuun kulttuurin kehto. Kajaani 1993.

Kemiläinen Hannu, Kajaanin kaupungin luonnonsuojelualueiden ja kohteiden kartoitus. Osa I. Geomorfologinen inventointi. Kajaani 1988.

Linnilä Kai, Paltaniemen kylän kulttuurimaiseman ainekset. Jouko VIII. Kajaani 1967.

Tuppurainen Marja-Liisa, Paltaniemi oli Eino Leinon Pyhä maa. Kaleva 29.6.1986.