Eino Leino ja Oulujärvi

Eino Leino

Eino Leino ja Oulujärvi

Eino Leino ja Oulujärvi

Eino Leino syntyi 6. heinäkuuta 1878 Paltaniemen Hövelössä suuren sisarusparven kuopuksena. Isä, nuorempi toimitusmaanmittari Antti Lönnbohm oli tuolloin Olhavassa työmatkalla Kemin ja Tornion kautta Muonioon. Äiti Emilia Lönnbohm oli lukuisten aikaisempien raskauksien rasittama ja sairaalloinen. Synnytys sujui kuitenkin ongelmitta. Uusi tulokas oli vankan oloi­nen ja hyvinvoiva ja muistutti ulkonäöltään Viktor-veljeä; joidenkin mielestä hän oli enem­män Paulin näköinen. Virosta Hövelöön noihin aikoihin palannut nuori ylioppilas Oskar Lönnbohm ja muut sisarukset olivat tyytyväisiä uuteen tulokkaaseen. Oskar lähetti isälleen onnittelukirjeen ja totesi, että Hövelössä oli nyt seitsemän veljestä, jotka ”riittävät vielä kerran romaanin aineeksi, jos elää saavat”. Kaukokatseisesti hän esitti tulokkaalle Leino-nimeä (den vemodige).

Eino Leinon Nocturne-runon taustoja – Suomalaisen suviyön tuntojen tulkki

Eino Leinon Nocturne-runon taustoja – Suomalaisen suviyön tuntojen tulkki

Eino Leinon Nocturne-runo lienee suomalaisen runoaarteiston todellinen kruununjalokivi, joka on säilyttänyt vuosikymmeniä salaperäisen tenhonsa. Nocturne on useissa äänestyksissä valittu suomalaisten suosikkirunoksi, jota jopa keski-ikäiset, yleensä runoutta vieroksuvat raavaat miehetkin arvostavat. Se on kuulunut myös monen merkkimiehen, mm. presidentti Urho Kekkosen suosikkirunoihin. Tänään Nocturne lienee suositumpi kuin koskaan.

Eino Leinon runo Manamansalo

Eino Leinon runo Manamansalo

”Kuohut paistaa niin heleästi kuollut ajaa niin keveästi eikös piikainen pelkää? Yhden yön ajan jäätä vain yksi-öisellä orhillaan Manamansalon saareen. Sillä kuihtuu ne ruusut rukat, mutt nousee ne murhekuvat ijäksi ihmisen mieleen. Sill’ on hiljaisen onnen lipas, jonka hirmu mua

Oulujärvi – suuri tuntematon

Oulujärvi – suuri tuntematon

Oulujärvi ‑ Kainuun meri on ollut vuosisatojen ajan merkittävä aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin lähde kainuulaisille ja Oulun läänin asukkaille sekä muille sen rantamille eksyneille. Oulujärvi on säilyttänyt näihin päiviin asti yksinäisen, hieman surumielisen erämaajärven leimansa. Kovin hyvin sen maisemakohteita ei tunneta, sillä satunnaiset kulkijat eivät osaa hakeutua sen rantamille. Ehkä juuri sen vuoksi Oulujärvi on näihin päiviin asti säilyttänyt salaperäisen leimansa. Toivottavasti nykyihminen ei lyhytnäköi­sesti tuhoa sen herkkää ekologista tasapainoa vaan suojelee sen vielä varsin puhtaina säilyneet vedet ja kauniit rantamat myös tuleville sukupolville, sillä asumisen väljyys, erämaisuus ja luonnonrauha ovat nykyisin nopeimmin katoavia luonnonvaroja.

Runoruhtinas Eino Leino (1878–1926)

Paltaniemen Hövelössä 6. heinäkuuta 1878 syntynyt Eino Armas Leopold Lönnbohm tuli myöhemmin tunnetuksi runoilija Eino Leinona. Häntä voidaan aiheellisesti pitää yhtenä Suomen merkittävimmistä lyyrikoista. Synnyinseutu Pal­taniemi merkitsi maisemineen hänelle hyvin paljon. Paltaniemellä asuessaan hän kolusi aluksi Hövelön lähitienoita, mm. Hövelönlahden pohjukassa olevaa Löttäpirttiä, jossa ylämaiden tervansoutajat yöpyivät tai kuluttivat myrskysäillä aikaansa tarinoita kertoen. Hövelön laiturista, josta hän käytti nimeä Sininen silta, muodostui nuoren Einon mielipaikka.