Valtatie 5:n varrella, Suomussalmen ja Kuusamon välillä, on tilataideteos, joka puhuttelee ohikulkijoita. Teoksesta on muodostunut Korpi-Kainuun symboli, joka tunnetaan eri puolilla Eurooppaa. Kysymyksessä on vähä vähältä jalostunut Hiljainen kansa -tilataideteos. Mykkä lähes 1000 ihmishahmon joukko sukeltaa äkkiä esille tienvarsipellolta ja pakottaa ohikulkijat pysähtymään ja tutustumaan teokseen lähemmin.
katsoo kuurosateessa kulkijaa.
Näiden jo maankuulujen turvepäiden isä on Suomussalmen oma poika, tanssija ja koreografi Reijo Kela. Ulkomailla mm. Merce Cunninghamin johdolla opiskellut Kela on luonut varsin omaleimaisen uran esittämillään rohkeilla ja ennakkoluulottomilla soolotanssiesityksillään ja koreografioillaan. Niissä keskeistä on modernin liikekielen lisäksi tanssin saattaminen välittömään vuorovaikutussuhteeseen katsojan kanssa. Tanssijan tunnetuimmista ja yleisöä eniten puhutelleista koreografioista voidaan mainita mm. Valkoinen tanssi, Taulumannekiini, Tuolit, Ilmarin kynnös ja Cityman.
Kela käytti Hiljaisen kansan turvepäisiä hahmoja ensimmäisen kerran Ilmarin kynnös -esityksessään Suomussalmen Lassilan pellolla kesällä 1988. Sen jälkeen turvepäät kuljetettiin Helsingin vierailulle. Pääkaupungissa ne niittivät mainetta Helsingin tuomiokirkon portailla, jonne Hiljaisen kansan 700 hahmoa käsittävä joukko siirrettiin Kainuun maakunnan esittelyviikon aikana. Parin päivän Helsingin matkan jälkeen teos siirrettiin yösydännä pois ja kuljetettiin takaisin Suomussalmelle. Nykyiselle paikalleen Hiljainen kansa sijoitettiin syksyllä 1994.
viettävät hiljaiseloa pellollaan.
Hiljaisen kansan alakuloiset turvepäät puhuttelevat jokaista ohikulkijaa. Turistibussit ja henkilöautot pysähtyvät tielle joskus jopa ruuhkaksi asti ja ihmiset tuijottavat ihmeissään pellolla tuijottavaa mykkää joukkoa. Turvepäiden ainekset saadaan lähiseudun pelloista ja hahmojen vaatteet suomussalmelaisten vaatekaapeista ja varastoista.
Teoksen ilme vaihtelee vuodenaikojen mukaan, sillä ihmishahmoilla on talvisin ja kesäisin eri vaatetus. Keskikesällä turvepäät näyttävät kuin sukukokoukseen kerääntyneiltä heikkisiltä, korhosilta, kemppaisilta, moilasilta ja muilta kainuulaisilta. Syksyn apeudessa ja sateessa sankan usvan viipyillessä pellolla hahmot tuijottavat kuin maahiset ja menneisyyden haamut. Keskitalvella ne nuokkuvat hangessa kuin Raatteen tien jäätyneet sotilaat valkoisine tötteröhattuineen. Teoksen puhutteleva symboliikka paljastuu, kun hahmojen vaatteet riisutaan: paikalle jää vain sankka ristien rivistö.
Kun Reijo Kela täytti kuluvan lokakuun alkupuolella 50 vuotta, suomussalmelaiset juhlivat häntä ja kunnan toista suurta poikaa, 60 vuotta täyttänyttä kulttuurijohtaja ja kirjailija Jalo Heikkistä Hiljaisen kansan turvepäiden kanssa. Maineikkaalla pellolla pidettiin suuri kansalaisjuhla, johon osallistui turvepäiden lisäksi satalukuinen joukko suomussalmelaisia. Kulttuurin voimakaksikko sai susiturkeissa ottaa vastaan onnitteluja ja seurata muiden tekemää ohjelmaa.
Reijo Heikkinen