Oulujärven avarat selät ja lukuisat lahdelmat

Oulujärven avarat selät ja lukuisat lahdelmat

Oulujärvi jakaantuu kolmeen pääselkään: Ärjän-, Niskan- ja Paltaselkään. Ärjänselkä ja Niskanselkä ovat maisemiltaan hyvin merellisiä. Ne ovatkin Suomen suurimpia sisävesilakeuksia, kun taas Paltaselkä on lukuisine saarineen ja lahdelmineen varsin tyypillinen suomalainen järvenselkä ja muistuttaa monia Saimaan vesialueita. Monimuotoisuus on yksi Oulujärven vahvuuksista.

Ärjänselkä on Suomen suurin yhtenäinen sisävesilakeus, jonka maisemat ovat paikoin hyvin merellisiä eikä vastarantaa näy. Tämä vesialue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, eikä siinä ole lahtia lukuun ottamatta erillisiä selkiä. Vesiaavalla ei ole kuin muutama saari, nimittäin Ärjä, Uupunut, Munaluoto ja pieni Lehtonen, mutta ne eivät juuri tuulten voimaa laannuta. Vesiaavan pohjoisosassa sen sijaan on muutamia saaria. Nimi ärjä on Kainuussa tarkoittanut mm. tuulista paikkaa tai myrskyistä vesialuetta.

 

Avaraa Ärjänselkää. Taustalla häämöttää Uupuneen saari.
Avaraa Ärjänselkää. Taustalla häämöttää Uupuneen saari.

Myöskään laajan Niskanselän keskiosissa ei ole juuri saaria tuulta taltuttamassa; siellä keikkuu vain Ykspiston saari. Sen sijaan vesialueen pohjoisosassa saaria on enemmän. Toisin kuin Ärjänselkään Niskanselkään kuuluu kolme pienempää selkää: Manamansalon ja Säräisniemen väliin jäävät Ykspiston-, Laiskan- ja Haiskinselät. Niskanselkä lienee saanut alkunsa sanasta niska, joka on tarkoittanut joen alkukohtaa eli luusuaa. Nimen lähtökohtana voi olla myös se, että Vaalankurkussa entisaikaan vapaana jylisseen Jylhämän niska antoi nimensä laajalle järvenselälle.

 

Aurinko purppuroi avaran Niskanselän painuessaan horisonttiin.
Aurinko purppuroi avaran Niskanselän painuessaan horisonttiin.

Oulujärven Paltaselkä on maisemiltaan toisenlainen. Vaikka silläkin on kokoa, se edustaa kuitenkin monine saarineen ja luotoineen ihanteellisesti klassista järvimaisemaa. Paltaselän lukuisten luotojen ja myhkyräsaarten joukossa on myös uhkeita kallioluotoja, joilla kasvaa vain muutama männynkäkkärä. Melalahden suunnalla saarten ja rantamien kasvillisuus on paikoin lehtomaista. Matalissa lahdelmissa on laajoja lummekenttiä, jotka heinäkuun puolivälin jälkeen ovat täynnä pohjanlumpeen suuria, valkoisia kukkia. Paltaselkä on saanut nimensä Paltaniemen vyöryvistä hiekkatörmistä, joista Kainuussa on käytetty nimeä palte.

 

Vaikka Paltaselkää pidetäänkin leppeänä vesialueena, kyllä sekin myrskyllä osaa näyttää rajun puolensa.
Vaikka Paltaselkää pidetäänkin leppeänä vesialueena, kyllä sekin myrskyllä osaa näyttää rajun puolensa.

Paltamon suunnalla huomattavimpia Oulujärven lahtia ovat idästä länteen päin lueteltuna Mies-, Mela-, Varis-, Niemen-, Tölpän-, Pehkolan- ja Kuuskanlahdet. Mieslahti on järven kehityshistoriassa varsin myöhäsyntyinen, sillä itään päin kallistunut järviallas on etsinyt lahden alavilta rannoilta laajentumisalueita. Mieslahden pohjasta on myös löydetty ikivanhoja soita, jotka todistavat, että lahti on muotoutunut vasta muutama vuosituhat sitten.

Vaalan puolelle jäävät puolestaan Manamansalon itäpuolella sijaitseva laakea Martinlahti, siitä pohjoiseen sijaitseva karikkoinen Rusilanlahti, saaren länsipuolella oleva tuulinen Laajanlahti ja siitä eteenpäin Kives-, Jaalangan- ja Kankarinlahdet ja Säräisniemen eteläpuolella sijaitseva Painuanlahti. Myös Vaalankurkkua voidaan pitää lahtena. Painuan- ja Jaalanganlahdet ovat suhteellisen matalia. Kun voimayhtiö keväisin laskee Oulujärven matalimmilleen, varsinkin ruovikkorantainen Painuanlahti jää lähes kuivilleen.

 

Ruovikkorantainen Painuanlahti
Ruovikkorantainen Painuanlahti

Vuolijoen puolelta voidaan mainita Käki- ja Vuotto- sekä Myllylahdet, joista kaksi ensiksi mainittua ovat melko matalia. Ruovikkorantainen Vuottolahti on sitä paitsi Jaalangan ohella pinta-alaltaan Oulujärven suurimpia lahtia. Tämä järven kehityshistoriassa varsin myöhään syntynyt lahti on liki yhdeksän kilometriä pitkä ja leveimmältä kohdalta liki viisi kilometriä leveä.

Kajaanin alueella lahtia ovat puolestaan Vuores-, Kouta- ja Jormuanlahti sekä niiden lisäksi Palta- ja Sokajärvi, jotka myös lasketaan Oulujärven vesipinta-alaan. Kivikkoinen ja paikoin varsin matala Vuoreslahti on muotoutunut melko myöhään, kun järven ahnaat aallot ovat syöneet lahden pohjukassa sijaitsevan matalatörmäisen Saunasaaren rantamia. Koutalahden ja Vuoreslahden rajamailla kohoavat järeäkallioiset Akkovaara, Paljakankalliot ja siitä pohjoiseen sijaitseva Lautavaara.

 

Vuoreslahden rantamia marraskuun kaamoksessa
Vuoreslahden rantamia marraskuun kaamoksessa

Paltajärvi on itse asiassa Kajaaninjoen laajentunut suuosa. Se on Paltasalmesta Parkinniemen kärkeen noin 2,5 kilometriä pitkä ja Pikkusaaresta Savisaaren rantamille noin 1,5 kilometriä leveä vesialue. Sen keskellä kulkee laivaväylä, jota myöten entisaikaan höyrylaivat suunnistivat kohti Oulujärven ulapoita. Paltajärven etelälaidassa on parin hehtaarin suuruinen Huuhmonen, joka aikaisemmin oli laakea, hiekkatörmäinen hongikkosaari. Saari kuitenkin hävisi aikoinaan tulvassa, ja siitä jäi vain parin hehtaarin suuruinen ruovikkosärkkä, joka korkean veden aikana painuu veden alle.

Paltasalmi on kapea väylä, jossa kipparit joutuvat luovimaan tarkasti, jottei laiva ajaudu rantaan. Tulva-aikoihin salmessa käy kova virta. Silloinkin laivamiesten tulee olla tarkkana. Tarinan mukaan salmi oli suomalaisasutuksen varhaisvaiheessa niin kapea, että sen ylitse saattoi heittää palavan kekäleen. Vuolas salmi jäätyy vain sydäntalven kovimpien pakkasten aikaan. Salmen jatkeeksi Paltaselän suunnalle ilmaantuu keväisin ensimmäisenä laajahko avovesi, johon pohjoiseen suunnistavat vesilinnut laskeutuvat levähtämään.

Maaliskuusta lähtien Paltasulassa käykin melkoinen vilske, kun lokit, joutsenet ja telkät sekä muut sorsalinnut kisailevat salmessa. Sen läheisille jäille ei ole asiaa, sillä voimakas virtaus syö jäätä myös alhaaltapäin. Entisaikaan metsämiehet saattoivat metsästää sulaan ilmaantuneita sorsia, jos muutakaan pataan pantavaa ei löytynyt.

 

Paltasalmi keväällä matalan veden aikaan. Rovastinkiven tienoot ovat lieteellä.
Paltasalmi keväällä matalan veden aikaan. Rovastinkiven tienoot ovat lieteellä.

Salmen Paltaniemen puoleisella rannalla kohoaa valkoiseksi maalattu suuri kivi, joka jo parinsadan vuoden ajan on ollut jonkinlainen maamerkki. Paltaselän pohjoispuolen kylien asukkaat kutsuivat kiveä Rovastinkiveksi, sillä se sijaitsee Paltaniemen pappilan rannassa. Sen avulla soutajat osasivat suunnistaa oikeaan paikkaan, sillä valkoinen kivi näkyy kilometrien päähän. Tarinan mukaan kivi olisi aikoinaan kuulunut Paltamon pappilan kivijalkaan. Kun pappila vyöryi hiekkatörmien mukana Oulujärveen, vain suuri kivi jäi rannalle osoittamaan vanhan pappilan paikkaa. Samoilla seuduin on sijainnut myös ns. Oulun palte eli kuninkaankartano, joka rakennettiin Oulujärven erämaan uudisasutuksen ensimmäiseksi turvaksi.

Sokajärveä on myös pidettävä Oulujärven lahtena. Se on syntynyt järven kallistumisen tuloksena historiallisesti melko myöhään. Tämä kiilamainen järvi sijaitsee Paltajärven eteläpuolella. Sokajärvi on noin puolitoista kilometriä leveä ja nelisen kilometriä pitkä, tummavetinen vesialue. Sen itäpuolella kohoaa louhikkoinen Pirunvaara liki 172 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Seutuun liittyy runsaasti vanhaa, myyttistä tarinaperinnettä piruista ja maahisista. Kajaanilaiset rakensivat ensimmäiset kesäasunnot Sokajärven rantamille jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

 

Sotkajärvi levittäytyy Pirunvaaran alapuolella.
Sokajärvi levittäytyy Pirunvaaran alapuolella.

Reijo Heikkinen

Oulujärven avarat selät ja lukuisat lahdelmat
Artikkelin tagit: