Kajaanin torikaupan vaiheita

Kajaani

Kajaanin torikaupan vaiheita

rexa_admin 12.7.2015 Kajaani
Kajaanin torikaupan vaiheita

Kajaanin vuotuismarkkinat siirrettiin jo vuonna 1910 uudelle torille, kaupungintalon pohjoispuolelle joen rantaan. 1913 kaupunginvaltuusto hyväksyi tehtaanjohtaja, valtuusmies Paavo Paloheimon esityksen siitä, että torikauppa voisi toimia kaikkina arkipäivinä. Torikauppa siirtyi uuteen kauppapaikkaan varsinkin markkinoiden aikana ja lopulta kokonaan. Lopullisesti torikauppa siirtyi Kauppatorille 1. heinäkuuta 1914, kun alue saatiin tasattua ja päällystettyä. Sitä pitäen Kauppatorilla onkin riittänyt hyörinää varsinkin markkina-aikana, mutta myös kesäisin, kunnes talven tullen pakkanen ja viima karkottavat kauppiaat ja asiakkaat sisätiloihin.

Lue lisää

Paltaniemen kulttuurimaisemaa

rexa_admin 25.10.2002 Oulujärvi, Paltaniemi
Paltaniemen kulttuurimaisemaa

Kajaanin luoteiskulmalla sijaitseva Paltaniemi on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti hyvin mielenkiintoinen ja monimuotoinen kulttuurimiljöö. Paltaniemestä puhuttaessa mieleen nousevat ensimmäisenä keväiset toukotyöt muhevilla pelloilla, kun maamiehet kyntävät laajoja peltojaan sankka lokkiparvi perässään. Paltaniemen maisemapiirteisiin kuuluu toki muutakin. Siihen kuuluvat talvisin Kuvakirkon kupeella seisovat huurteiset koivut ja Museotien männikkö, jonka jykevärunkoiset hongat Paltaseläntaakse vaipuva iltaaurinko uutterasti purppuroi. Seudun omaleimaisuuden voi löytää myös kevättalvisin Kirkkoniemestä, jonka törmien juurella jäätelit kirahtelevat tai Rovastinkiven kupeelta, jonka sulapaikkaan ensimmäisenä kerääntyvät kevään airueet, arat ja ylväät joutsenet ja keskenään rähisevät lokit.

Lue lisää

Kajaanin opettajankoulutuslaitos 100 vuotta vuonna 2000

rexa_admin 8.3.2002 Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
Kajaanin opettajankoulutuslaitos 100 vuotta vuonna 2000

Pohjois-Suomi kärsi kroonisesta opettajapulasta viime vuosisadan lopulla. Tehtyjen selvitysten mukaan maamme opettajisto oli pätevintä Etelä- ja Länsi-Suomen rannikkoseudulla. Heikoin tilanne koko maassa oli Raahen, Oulun ja Kajaanin kansakoulupiireissä. Viimeksi mainittu kansakoulupiiri oli peränpitäjänä koko maassa, sillä puolet sen opettajistosta oli epäpäteviä. Kainuun tilanne olisi ollut vielä kehnompi, jos sen tunnuslukuja eivät olisi olleet nostamassa Iisalmen ja Pielisjärven kihlakunnat. Ne kuuluivat vuosisadan vaihteessa vielä Kajaanin kansakoulupiiriin. Naisopettajien osalta tilanne koheni Pohjois-Suomessa huomattavasti vuonna 1896, jolloin Raahen naisseminaari perustettiin. Sen sijaan miesopettajista oli edelleen huutava pula. Vuonna 1899 senaatti teki päätöksen uuden miesseminaarin perustamisesta, mutta mihin se jäi vielä auki. Uudesta opinahjosta ryhtyivät kilpailemaan mm. Kemi, Tornio, Iisalmi, Mikkeli ja Kajaani. Jokainen kaupunki lupasi erilaisia etuisuuksia oppilaitokselle, mikäli se sijoitettaisiin kaupungin alueelle.

Lue lisää