Kajaanin Paltaniemellä sijaitseva Hövelö on ollut epäilemättä kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä rakennuksia koko Pohjois-Suomessa. Sen kurkihirren alla Elias Lönnrot viimeisteli Vanhaa Kalevalaansa loppuvuodesta 1834. Samaisen kurkihirren alla myös runoruhtinas Eino Leino päästi ensimmäisen parkaisunsa syntyessään 6. heinäkuuta 1878.
Kajaanin luoteiskulmalla sijaitseva Paltaniemi on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti hyvin mielenkiintoinen ja monimuotoinen kulttuurimiljöö. Paltaniemestä puhuttaessa mieleen nousevat ensimmäisenä keväiset toukotyöt muhevilla pelloilla, kun maamiehet kyntävät laajoja peltojaan sankka lokkiparvi perässään. Paltaniemen maisemapiirteisiin kuuluu toki muutakin. Siihen kuuluvat talvisin Kuvakirkon kupeella seisovat huurteiset koivut ja Museotien männikkö, jonka jykevärunkoiset hongat Paltaseläntaakse vaipuva iltaaurinko uutterasti purppuroi. Seudun omaleimaisuuden voi löytää myös kevättalvisin Kirkkoniemestä, jonka törmien juurella jäätelit kirahtelevat tai Rovastinkiven kupeelta, jonka sulapaikkaan ensimmäisenä kerääntyvät kevään airueet, arat ja ylväät joutsenet ja keskenään rähisevät lokit.
Paltaniemen tunnetuin matkailukohde on epäilemättä Paltaniemen Kuvakirkko, joka näkyy selvänä maamerkkinä etäälle Paltaselälle. Sen on järjestyksessä Kainuun neljäs kirkko. Oulujärven erämaan ensimmäinen kirkko rakennettiin Manamansalon saareen, mutta venäläiset tuhosivat sen rappasotien melskeissä vuonna 1581. Manamansalon kirkko oli ollut hankalien kulkumatkojen päässä, joten seuraava kirkko haluttiin rakentaa lähemmäksi Oulujärven itärantoja, jossa pääosa väestöstä myös asui.