Osa 4/16 – ”Missä hitossa se viipyy?” – Täsmällisyys ja herraviha ovat osa mentaliteettiamme
Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen. Monumenttimiesten menneisyyden reppu -sarja 4/16. 27.10.2014. Yle. Kainuun radio.
Osa 3/16 – Ominaisuutemme ovat luonnon ja naisten valintaa
Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen. Monumenttimiesten menneisyyden reppu -sarja 3/16. 20.10.2014. Yle. Kainuun radio.
Osa 2/16 – Meissä kaikissa on himpun verran neandertalia, mutta mihin olemme menossa
Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen. Monumenttimiesten menneisyyden reppu -sarja 2/16. 13.10.2014. Yle. Kainuun radio.
Osa 1/16 – Länsimaiset normit tulevat kaukaa menneisyydestä
Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen. Monumenttimiesten menneisyyden reppu -sarja 1/16. 30.9.2014. Yle. Kainuun radio.
Elias Lönnrot (1802–1884)
Eipä arvannut 31-vuotias lääketieteen tohtori Elias Lönnrot matkatessaan tammikuussa 1833 Oulujärven jäätietä pakkashuuruiseen noin 400 asukkaan Kajaaniin, että tuosta matalien majojen, savisten kujien ja maata möyrivien raatimiesten kaupunkipahasesta tulisi hänen asuinpaikkansa vuoteen 1854 asti. Tuskin tuolloin oli alakuloisempaa asuinpaikkaa koko
Runoruhtinas Eino Leino (1878–1926)
Paltaniemen Hövelössä 6. heinäkuuta 1878 syntynyt Eino Armas Leopold Lönnbohm tuli myöhemmin tunnetuksi runoilija Eino Leinona. Häntä voidaan aiheellisesti pitää yhtenä Suomen merkittävimmistä lyyrikoista. Synnyinseutu Paltaniemi merkitsi maisemineen hänelle hyvin paljon. Paltaniemellä asuessaan hän kolusi aluksi Hövelön lähitienoita, mm. Hövelönlahden pohjukassa olevaa Löttäpirttiä, jossa ylämaiden tervansoutajat yöpyivät tai kuluttivat myrskysäillä aikaansa tarinoita kertoen. Hövelön laiturista, josta hän käytti nimeä Sininen silta, muodostui nuoren Einon mielipaikka.
Isa Asp (1853–1872)
Suomen ensimmäinen naislyyrikko Isa, alun perin Louise Asp, syntyi Utajärvellä 4.2.1853, mutta hän muutti vuonna 1870 Puolangalle, josta hänen isänsä Jaakko Asp oli saanut kunnankirjurin toimen. Myöhemmin Jaakko Asp toimi sekä Kurimon että Suomussalmessa toimivan Ämmän ruukin kirjanpitäjänä. Vaikka Isa
Manamansalon vaiheita
Oulujärven keskellä sijaitseva Manamansalon saari edustaa Pohjois-Suomessa harvinaista saaristoasutusta. Siihen verrattava asuinseutu Oulun läänistä löytyy vain Hailuodosta. Manamansalon tärkeimpänä elinkeinona oli entisaikaan kalastus ja sen ohella pienimuotoinen maanviljelys. Toisen maailmansodan jälkeen myös jäkälänkeruusta tuli kesäisin merkittävä elinkeino. Uusimpana elinkeinona on matkailu, johon Manamansalon upea luonto tarjoaakin hyvät puitteet.
Vuoreslahti – vanha kylä Oulujärven rantamilla
Oulujärven itäpuolella sijaitsevassa Vuoreslahden rantakylässä on ollut asutusta jo vuosisatojen ajan. Lappalaiset olivat seudun varsinaisia uudisasukkaita. Vanhan Paltamon rovasti Antti Andelinin 1860‑luvulla tallentaman tiedon mukaan Vuoreslahdessa on muinoin asustanut lappalaisnoita ja tietäjä, todellinen shamaani. Muinaisesta lappalaisasutuksesta kertovat myös pyyntikuopat ja lapinhaudat, joita aikoinaan löydettiin. Niiden avulla muinaiset pyyntimiehet metsästivät peuroja ja hirviä ravinnokseen. Susiakin kuuluu seudulla olleen haitaksi asti.
Ärjän ärjänteellä
Jos sattuu tulemaan Helsingin vuorokoneella Kajaaniin, voi selkeällä säällä lentokoneen vasemman puolen ikkunasta nähdä Oulujärven Ärjänselällä räpylänmuotoisen, sankan männikön peittämän jyhkeän saaren. Sen erikoisena piirteenä ovat korkeat, etäälle siintävät hiekkatörmät. Saari näyttää asumattomalta keskellä avaraa Ärjänselkää. Jylhä saari on Ärjä.