Author: Reijo Heikkinen

Paltaniemen kulttuurimaisemaa

Reijo Heikkinen Oulujärvi, Paltaniemi
Paltaniemen kulttuurimaisemaa

Kajaanin luoteiskulmalla sijaitseva Paltaniemi on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti hyvin mielenkiintoinen ja monimuotoinen kulttuurimiljöö. Paltaniemestä puhuttaessa mieleen nousevat ensimmäisenä keväiset toukotyöt muhevilla pelloilla, kun maamiehet kyntävät laajoja peltojaan sankka lokkiparvi perässään. Paltaniemen maisemapiirteisiin kuuluu toki muutakin. Siihen kuuluvat talvisin Kuvakirkon kupeella seisovat huurteiset koivut ja Museotien männikkö, jonka jykevärunkoiset hongat Paltaseläntaakse vaipuva iltaaurinko uutterasti purppuroi. Seudun omaleimaisuuden voi löytää myös kevättalvisin Kirkkoniemestä, jonka törmien juurella jäätelit kirahtelevat tai Rovastinkiven kupeelta, jonka sulapaikkaan ensimmäisenä kerääntyvät kevään airueet, arat ja ylväät joutsenet ja keskenään rähisevät lokit.

Read more

Hiljainen kansa -tilataideteos

Reijo Heikkinen Kainuu
Hiljainen kansa -tilataideteos

Valtatie 5:n varrella, Suomussalmen ja Kuusamon välillä, on tilataideteos, joka puhuttelee ohikulkijoita. Teoksesta on muodostunut Korpi-Kainuun symboli, joka tunnetaan eri puolilla Eurooppaa. Kysymyksessä on vähä vähältä jalostunut Hiljainen kansa -tilataideteos. Mykkä lähes 1000 ihmishahmon joukko sukeltaa äkkiä esille tienvarsipellolta ja pakottaa ohikulkijat pysähtymään ja tutustumaan teokseen lähemmin.

Read more

Paltaniemen kuvakirkon vaiheita

Reijo Heikkinen Paltaniemi
Paltaniemen kuvakirkon vaiheita

Paltaniemen tunnetuin matkailukohde on epäilemättä Paltaniemen Kuvakirkko, joka näkyy selvänä maamerkkinä etäälle Paltaselälle. Sen on järjestyksessä Kainuun neljäs kirkko. Oulujärven erämaan ensimmäinen kirkko rakennettiin Manamansalon saareen, mutta venäläiset tuhosivat sen rappasotien melskeissä vuonna 1581. Manamansalon kirkko oli ollut hankalien kulkumatkojen päässä, joten seuraava kirkko haluttiin rakentaa lähemmäksi Oulujärven itärantoja, jossa pääosa väestöstä myös asui.

Read more

Kajaanin opettajankoulutuslaitos 100 vuotta vuonna 2000

Reijo Heikkinen Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
Kajaanin opettajankoulutuslaitos 100 vuotta vuonna 2000

Pohjois-Suomi kärsi kroonisesta opettajapulasta viime vuosisadan lopulla. Tehtyjen selvitysten mukaan maamme opettajisto oli pätevintä Etelä- ja Länsi-Suomen rannikkoseudulla. Heikoin tilanne koko maassa oli Raahen, Oulun ja Kajaanin kansakoulupiireissä. Viimeksi mainittu kansakoulupiiri oli peränpitäjänä koko maassa, sillä puolet sen opettajistosta oli epäpäteviä. Kainuun tilanne olisi ollut vielä kehnompi, jos sen tunnuslukuja eivät olisi olleet nostamassa Iisalmen ja Pielisjärven kihlakunnat. Ne kuuluivat vuosisadan vaihteessa vielä Kajaanin kansakoulupiiriin. Naisopettajien osalta tilanne koheni Pohjois-Suomessa huomattavasti vuonna 1896, jolloin Raahen naisseminaari perustettiin. Sen sijaan miesopettajista oli edelleen huutava pula. Vuonna 1899 senaatti teki päätöksen uuden miesseminaarin perustamisesta, mutta mihin se jäi vielä auki. Uudesta opinahjosta ryhtyivät kilpailemaan mm. Kemi, Tornio, Iisalmi, Mikkeli ja Kajaani. Jokainen kaupunki lupasi erilaisia etuisuuksia oppilaitokselle, mikäli se sijoitettaisiin kaupungin alueelle.

Read more

Kainuun talvi

Reijo Heikkinen Oulujärvi
Kainuun talvi

Talvi näyttää Kainuussa aina kylmät kasvonsa. Kainuu on Lapin ohella pakkasen kotiseutua, jossa pakkasukko ja huuruherra viihtyvät mainiosti. Kun ilmavirta tammikuussa ja helmikuussa käy sopivasti koillisesta, tulipalopakkasille on erinomaiset edellytykset. Hyiset terveiset tulevat silloin suoraan napaseudulta ja Pohjois-Siperian suunnattomista pakkasvarastoista.

Read more