Professori ja tietokirjailija – historian ja luonnon koluaja
Suomussalmen Hossan Värikallion kalliomaalaus on ainutlaatuinen koko Kainuussa. Suomessa on tähän mennessä tehty liki hieman yli sata kalliomaalauslöytöä. Ensimmäisen kalliomaalauslöydön Suomessa teki säveltäjä Jean Sibelius vuonna 1911 Kirkkonummen Hvitträskissä. Useimmat kalliokuvat löydettiin kuitenkin 1960–70-luvuilla ja 1990-luvulla. Nykyisin löytyy keskimäärin yksi
Kajaani I tunnettiin aikaisemmin nimellä Salo II, joka liikennöi vuodesta 1911 lähtien Kajaanin ja Vaalan välillä, mutta nouti usein matkustajia myös Paltaselällä Kiehimästä saakka. Salo II oli vuonna 1909 perustetun Oulujärven laivaosakeyhtiön lippulaiva. Yhtiön rahasampona oli ollut vuodesta 1899 Salo-niminen laiva, mutta se ei 1910-luvun vaihteessa enää kyennyt yksinään selviämään lisääntyneestä liikenteestä. Sen vuoksi laivayhtiö päätti rohkeasti laajentaa toimintaansa ja rakentaa Oulujärvelle uuden ja suuremman aluksen. Höyrylaivan piirustukset valmistuivat 1910. Keväällä 1911 alus saatiin liikennöitävään kuntoon ja se aloitti purjehdukset Kajaanin ja Vaalan välillä. Siitä muodostui ajanoloon Oulujärven kuningatar, johon mahtui noin 150 matkustajaa. Laivan kapteenina oli pitkään Vilho Ilmari Pirinen. Kun Oulujärven laivayhtiön kannattavuus kävi 1930-luvulla kannattamattomaksi, Salo II myytiin Kajaanin Puutavara Oy:n hinaajaksi vuonna 1936 ja samalla matkustaja-alus alennettiin yhtiön varppialukseksi. Siitä tuli varppaajahinaaja Kajaani I. Laivassa oli kipparin lisäksi 8-henkinen miehistö.
Maanjäristykset ovat mahtavia geologisia voimia, joiden kourissa ihmisen luoma aineellinen kulttuuri on sangen avuton. Onneksi Pohjois-Eurooppa on maanjäristysten osalta varsin vakaata aluetta. Eniten järistyksiä on Norjassa ja Ruotsissa. Vähiten maanjäristyksiä on Suomessa. Vanhimmat tiedot Suomen maanjäristyksistä ovat tammikuulta 1610, jolloin Valkealassa sattui parin magnitudin järistys.
Kuukausien nimien taustoja
Vuodessa on 12 kuukautta, joilla jokaisella on oma nimi. Ne kyllä tunnemme, mutta harvapa tietää, mistä nuo nimet juontuvat. Vielä harvempi tietää englannin kielen kuukausien nimien alkuperän. Seuraavassa hieman nimitietoutta, jos siitä nyt mitään hyötyä on.
Kuvataulut olivat aikoinaan tärkeitä historian opetuksen opetusvälineitä. Niitä oli helppo käyttää, sillä niissä oli nähtävillä keskeiset piirteet opettavista aiheista. Niillä oli suuri käyttöarvo, koska niillä voitiin havainnollistaa ja visualisoida mikä tahansa menneisyyden merkittävä tapahtuma, josta ei ole säilynyt muuta kuin muistitiedon sirpaleita. Kuvataulujen avulla opettaja saattoi opettaa oppilaille myös kuva-analyysia, jossa pyrittiin noukkimaan nähdystä kullekin aikakaudelle oleellisia piirteitä.
Helenan syöksyvirtaus 31.7.2014 iski rajuimmin Hautakaarteeseen ja siellä erityisesti Leirimajan liepeille. Majassa oleillut ulkomaalainen nainen selvisi myrskyn kourista nipin napin perin juurin järkyttyneenä, sillä rakennuksen päälle kaatui kaksi suurta törmällä ollutta petäjää. Helenan voimasta Leirimajan läheisyydessä kaatui useita satoja petäjiä. Kaikkiaan Ärjän myrskytuhot olivat noin 600 runkoa.
UPM aikoo kaataa Ärjänsaaresta, Oulujärven helmen salolta, peräti 300 rekkakuormallista puutavaraa. Rekkajonon pituus olisi kaikkiaan noin kuusi kilometriä! Kymmeniä tuhansia komeita Ärjän sitkeitä honkia. Määrä on aivan käsittämätön suuri!
K. E. Ståhlberg ei tyytynyt pelkästään muotokuvaajan rooliin vaan hankki mannermaalta liikkeeseensä tuon ajan hienoimmat taustafondit, valokuvauskojeet ja filmit. Lisäksi hän organisoi myös alan koulutustoiminnan palkkaamalla kouluttajiksi valokuvausalan parhaimmat ammattilaiset, julkaisemalla maamme ensimmäisen valokuvausoppaan ja perustamalla ensimmäisen valokuvausalan lehden. Cameran-lehti ilmestyi vuosina 1891–1893. Lisäksi hän järjesti valokuvauskilpailuja ja markkinoi maisemavalokuvauksen parhaita tuotoksia suurelle yleisölle. Ståhlbergin liiketoiminta oli hyvin nykyaikaista ja ajan olot huomioiden harvinaisen innovatiivista. Ulkomaille tekemiensä liikematkojen aikana hän haisteli alan kansainvälisiä virtauksia ja toi ideoitaan nopeasti Suomeen.
Sokratesta, noin vuodesta 470 vuoteen 399 eaa. elänyttä filosofia, voidaan pitää länsimaisen kriittisen ajattelun perustajana ja ensimmäisenä kasvatusta syvällisesti pohtineena ajattelijana. Hänen persoonansa on kiehtonut kautta historian. Sokratesta voi monessa mielessä, erityisesti ideaali-ihmisen esikuvana verrata Jeesukseen, vaikkakaan Sokrateesta ei tullutkaan uskonnollista merkkimiestä. Hän opetti kansanomaisesti Jeesuksen tavoin turuilla ja toreilla eikä jättänyt jälkeensä kirjallista perintöä. Jälkipolvi tuntee hänet, kuten Jeesuksenkin, vain oppilaiden kirjallisten muistiinpanojen ansiosta.