Tietoja Oulujärven vanhimmista laivoista

Oulujärvi

Tietoja Oulujärven vanhimmista laivoista

Tietoja Oulujärven vanhimmista laivoista

Kajaani I tunnettiin aikaisemmin nimellä Salo II, joka liikennöi vuodesta 1911 lähtien Kajaanin ja Vaalan välillä, mutta nouti usein matkustajia myös Paltaselällä Kiehimästä saakka. Salo II oli vuonna 1909 perustetun Oulujärven laivaosakeyhtiön lippulaiva. Yhtiön rahasampona oli ollut vuodesta 1899 Salo-niminen laiva, mutta se ei 1910-luvun vaihteessa enää kyennyt yksinään selviämään lisääntyneestä liikenteestä. Sen vuoksi laivayhtiö päätti rohkeasti laajentaa toimintaansa ja rakentaa Oulujärvelle uuden ja suuremman aluksen. Höyrylaivan piirustukset valmistuivat 1910. Keväällä 1911 alus saatiin liikennöitävään kuntoon ja se aloitti purjehdukset Kajaanin ja Vaalan välillä. Siitä muodostui ajanoloon Oulujärven kuningatar, johon mahtui noin 150 matkustajaa. Laivan kapteenina oli pitkään Vilho Ilmari Pirinen. Kun Oulujärven laivayhtiön kannattavuus kävi 1930-luvulla kannattamattomaksi, Salo II myytiin Kajaanin Puutavara Oy:n hinaajaksi vuonna 1936 ja samalla matkustaja-alus alennettiin yhtiön varppialukseksi. Siitä tuli varppaajahinaaja Kajaani I. Laivassa oli kipparin lisäksi 8-henkinen miehistö.

Ärjän tuulet ja tuiverrukset

Ärjän tuulet ja tuiverrukset

Helenan syöksyvirtaus 31.7.2014 iski rajuimmin Hautakaarteeseen ja siellä erityisesti Leirimajan liepeille. Majassa oleillut ulkomaalainen nainen selvisi myrskyn kourista nipin napin perin juurin järkyttyneenä, sillä rakennuksen päälle kaatui kaksi suurta törmällä ollutta petäjää. Helenan voimasta Leirimajan läheisyydessä kaatui useita satoja petäjiä. Kaikkiaan Ärjän myrskytuhot olivat noin 600 runkoa.

Oulujärvi – melkein sisämeri

Oulujärvi – melkein sisämeri

Nimensä Oulujärvi on saanut ilmeisesti liminkalaisilta kalastajilta, jotka jo 1300-lu-vulla harrastivat hauen- ja muikunpyyntiä sen selillä. Kalastajat nimesivät järven joen mukaan, joka taas oli saanut nimensä joen suussa olevan kauppapaikan mukaan. Oulu-sana tulee Uhlea tai Oulo-sanasta, jotka tarkoittava alavaa maata. Siitä lähtien järvi on saanut kantaa vesijättömaasta juontuvaa nimeään, joka joidenkin kainuulaisten mielestä on täysin harhaanjohtava. He käyttäisivät mieluimmin Kainuun meri -nimeä.

Oulujärven avarat selät ja lukuisat lahdelmat

Oulujärven avarat selät ja lukuisat lahdelmat

Oulujärvi jakaantuu kolmeen pääselkään: Ärjän-, Niskan- ja Paltaselkään. Ärjänselkä ja Niskanselkä ovat maisemiltaan hyvin merellisiä. Ne ovatkin Suomen suurimpia sisävesilakeuksia, kun taas Paltaselkä on lukuisine saarineen ja lahdelmineen varsin tyypillinen suomalainen järvenselkä ja muistuttaa monia Saimaan vesialueita. Monimuotoisuus on yksi Oulujärven vahvuuksista.

Eino Leinon runo Manamansalo

Eino Leinon runo Manamansalo

”Kuohut paistaa niin heleästi kuollut ajaa niin keveästi eikös piikainen pelkää? Yhden yön ajan jäätä vain yksi-öisellä orhillaan Manamansalon saareen. Sillä kuihtuu ne ruusut rukat, mutt nousee ne murhekuvat ijäksi ihmisen mieleen. Sill’ on hiljaisen onnen lipas, jonka hirmu mua